RaijaLummi Lappi eläväksi!

Lapsi ei odota, siksi perhevapaata tulee uudistaa heti!

Lapsi ei odota, on toimittava heti

Kokoomus on tullut vahvasti esille perhevapaamallin muuttamisessa. Tavoitteena on malli, joka tukisi nykyistä paremmin työllisyyttä, työelämän tasa-arvoa, tasavertaista vanhemmuutta sekä lasten oikeutta varhaiskasvatukseen. Malli huomioi erilaisten perheiden tilanteet ja joustaa niissä yksilöllisesti.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on lasten ja perheen asialla yhdessä naistenliiton puheenjohtajan kansanedustaja Sofia Vikmanin kanssa.  Asialla on kiire. Lapsen asia ei odota, aikuisten pitää toimia.

Mikä malli toimisi? Kokoomus on pitänyt esillä mallia, jossa ansiosidonnainen perhevapaa kestäisi pidemmän ja kotihoidon tuki lyhemmän aikaa. SAK:n malli 6+6+6 on myös hyvä ehdotus, jota kannattaa kehittää. Kyseessä on perhevapaakuukausien jakaminen äidin ja isän kanssa perheelle sopivasti. Otamme myös mielellämme huomioon aiemmin tutkittuja malleja, olivat ne sitten sdp:ltä tai muilta puolueilta.

Haluamme ryhtyä hommiin heti, jo tällä vaalikaudella. Puoliväliriihessä eli keväällä 2017 on hyvä saada hallitus yhteisesti sitoutumaan asian eteenpäin viemisessä. Kyseessä on iso uudistus ja työ sen eteen on aloitettava heti. Ei ole kyse puoluepolitiikasta vaan perheistä ja lapsista.

Uudistusta tarvitaan, koska nykyinen perhevapaajärjestelmä heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja jättää osan varhaiskasvatuksesta eniten hyötyvistä lapsista sen ulkopuolelle. Naisia tarvitaan työelämässä ja perheet tarvitsevat tukea lasten kasvattamisessa.

Kokoomusnaiset ovat aloittaneet perheitä ja työelämää koskevan ohjelman tekemisen. Pääpaino on perhevapaajärjestelmän uudistamisessa ja varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Lapset ja tulevaisuus ovat sen arvoisia.

Raija Lummi, Lapin Kokoomusnaisten puheenjohtaja

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Eipä nyt pitkiä perhevapaita ja yhdessäoloa lapsen kanssa voisi vastustaa, mutta eri tilanteissa perhevapaan vaikutukset ovat vähän erilaisia.

Jos toinen vanhemmista on työttömänä, ei se -20% palkkaan ole paljoakaan, jotain -100 €. Jos on edes keskituloisilla palkoilla, 3 500 €, aiheuttaa se perhevapaalle jääminen jo jotain -550 €/kk tuloihin.

Ainakin itselläni tuo 550 €/kk on suunnilleen saman verran kuin mitä kuukausittain jää tuollaisesta vähän päälle keskipalkasta käyttörahaa käteen ja säästöön. Eli köyhyyden puolelle menisi.

Veikkaisin myös, että miehillä kiinteät menot ovat yleensä naisia suurempia. Jos perheessä on vain yksi auto, mies usein maksaa kaikki sen ja kaikki perheen autolla liikkumisen kustannukset.

Tietenkin noin 4x vanhempainrahan maksaminen työssä käyvälle on valtiollekin melkoisesti kalliimpaa kuin työttömälle. Eli kaikki häviävät. Tämä toki tiedetään, että se tulee valtiolle kalliiksi. Valtiolle tuleva hinta ei kuitenkaan kerro mitään vaikutuksesta tuottavuudelle ja esimerkiksi teollisuusviennille, joiden ammateissa miehet taitavat olla yliedustettuina.

Kyse on myös eräänlaisesta osittaisesta työttömyydestä. Roimasti alentuneen tulotason vaikutuksia täytyisi pohtia myös sen kannalta, että miesten ei-täysiaikainen työllisyys vaikuttaa avioeroihin merkittävästi, erityisesti siten, että vaimot ottavat eron työttömästä miehestä. Miehen ei-täysiaikaisella työllisyyden on havaittu aiheuttavan 33% suuremman avioeron riskin. Naisten työttömyydellä ei ole havaittu vastaavaa vaikutusta. Saattaa olla, että vaikutus ei aiheudu vain alentuneesta palkasta vaan ylipäätään kotona olemisesta, joka perhevapaan kohdalla siis täysin vastaisi työttömyyttä.

Naisten työssäkäynnin kannustaminen on hyvä ja tärkeä tavoite, mutta halutaanko lapsiperheet oikeasti ajaa valtion toimesta avioeroihin?

Käyttäjän demoni kuva
Liisa Polameri

Aina teollistumisesta ja samanaikaisesta ydinperheinstituution vahvistumisesta saakka, sekä poliittisen ideologian seurauksena, naisen asema luokiteltiin yksityisen piirin kuuluvaksi.

Yhteiskunta on muuttunut ja sen käytännöt ovat monimutkaistuneet, joten on tärkeää, että muutos järjestelmän rakenteisiin saadaan nopeasti aikaan.

Naisissa on valtava määrä osaamista ja potentiaalia myös yrittäjinä, joihin nykyiset vanhoilliset asenteet ja käytännöt ovat suurin este.

On myös voitu osoittaa, että hoitovapaan tasaaminen kummankin vanhemman kesken, vaikuttaa positiivisella tavalla perheen hyvinvointiin ja liittojen kestävyyteen.

Sami Suni

Entä jos molemmat vanhemmat ovat työttömiä? Tai pelkkä äiti? Isä on vaikka vuokrafirmalla töissä jonkin epämääräisen 6-12kk sopimuksen kanssa? Miten isä tässä tilanteessa muka pitää oman hoitovapaansa kun sen jälkeen jäisi taatusti työttömäksi? Vastaus: ei mitenkään ja sehän tässä ideana onkin.

Käyttäjän KankaanpJyrki kuva
Kankaanpää Jyrki

Mitäpä jos perheet ihan itse saisivat päättää kuinka vapaat pitävät, hehän oman tilanteensa parhaiten tietävät.

Saimme kolme lasta neljän vuoden sisään. Tienasin silloin ylitöiden ja vuorolisien ansiosta noin puolet enemmän, kuin vaimoni, joka oli juuri valmistunut koulusta. Perheellemme olisi ollut taloudellinen katastrofi, jos minun olisi ollut pakko jäädä pitkälle vapaalle, varsinkin kun vaimoni ei ollut vakinaisessa työsuhteessa. Pitkien vuorojen ansiosta minulla onneksi oli pitkiä vapaita, joten pystyin osallistumaan lastenhoitoon normaalia 8-16 tekevää enemmän.

Puhutaan yksilöistä, myös perheet ovat yksilöllisiä.

Toimituksen poiminnat